PIETARIN TURNAUKSEN MATKAPÄIVÄKIRJA
– C-tytöt 03 itsensä kirjoittamana
Torstai 5.11.
Torstaina lähdimme jengin kanssa junalla kohti Pietaria koristurnaukseen. Tapasimme Pasilan asemalla klo 14:50, mutta kaikki olivat paljon aikaisemmin paikalla.
Juna lähti kuutta yli kolme ja ilmassa oli selvää jännitystä kaikilla. Junassa oli paljon kikatusta, mutta se on aika normaalia meille. Junan ruoka oli hyvää!!!
Harrin avulla täytimme hankalat maahantulopaperit. Pian sen jälkeen ylitimme Suomen ja venäjän rajan, jolloin passit tarkastettiin. Noin tunti sen jälkeen olimme perillä, Pietarissa.
Bussimme odotti jo juna-asemalla. Pakkasimme matkalaukut ruumaan ja lähdimme kohti hotellia. Matkalla tuli otettua paljon kuvia.
Hotellilla kerrottiin etukäteen päätetyt huonejaot. Asuimme kolmen hengen huoneissa. Meidän ryhmässä oli Maaria, Greta ja Mikaela. Huoneemme numero oli 201.
Vapaa-aikaa oli paljon, jonka jälkeen piti mennä nukkumaan. Kello 22:00 kaikkien piti olla omissa huoneissa ja 22:30 piti nukkua. Kaikki saivat hyvin unen päästä kiinni.
Perjantai 6.11.
Heräsimme liian myöhään, koska Aadan herätys ei soinut. Menimme kiireen vilkkaa aamupalalle, jossa söimme leipää ja jugurttia. Otimme ruokalaan pelikamat mukaan, sillä siirryimme heti syötyämme bussiin.
Bussissa kaikki huusivat ITULI35! Matka kesti noin 15 minuuttia. Bussi jätti meidät kadun varteen, josta kävelimme vielä jonkun verran hallille.
Halli oli hieno. Koriskentässä oli vain korisrajat. Andrei Kirilenko oli joskus käynyt viereistä koulua ja oli avustanut rahalla tämän hallin rakentamista. Siihen kuului koriskentän lisäksi iso punttisali, uimahalli ja jumppasali.
Ensimmäinen peli oli Trinta kakkosta vastaan. Annoimme heille ennen peliä muistilahjaksi koripalloavaimenperät ja saimme takaisin jääkaappimagneetit. Peli oli tiukka, vaikka hävisimme 20 pistettä.
Pelin jälkeen oli avajaiset, joissa joukkueet marssivat musiikin tahdissa kentälle. Puheet pidettiin vain venäjäksi, joten kukaan meistä ei ymmärtänyt niistä sanaakaan.
Heti perään meillä oli toinen peli Kupchinsky Olympussia, jonka voitimme about 15 pistettä. Nautimme ”ihanan” lounaan hallin kahviossa. Se sisälsi kaalikeittoa ja suolakurkkuperunasalaattia. Bussi vei meidät takaisin hotellille. Kävellessämme lauloimme Aadan koiralle ”Paljon onnea vaan”.
Hotellilla hengailimme toisten huoneissa ja söimme eväitä. Myöhemmin illalla menimme vähän matkan päässä olevaan ravintolaan ja söimme pasta carbonaraa. Joidenkin mielestä pastaa oli liian paljon ja joidenkin mielestä liikaa.
Pöydillä oli lautasliinoja, joissa oli ruudukot valmiina laivanupotukseen. Pelasimme myös ristinollaa ja hirsipuuta. Ravintolareissu päättyi siihen, kun joku tiputti lasin lattialle ja se meni rikki.
Kävelimme takaisin hotlalle ja aina kävellessämme etsimme Klasua (inside läppä!). Hotellilla vielä foumasimme, katsoimme telkkaria, pesimme hampaat ja menimme onnellisin mielin nukkumaan.
Lauantai 7.11.
Aamulla heräsimme Idan ihanaan herätysääneen. Huoneessamme oli tiivis ja tunkkainen tunnelma, koska emme voineet pitää tuuletinta päällä, sillä Hennalle olisi tullut kipeä kurkku.
Aamupalan jälkeen saimme valmentajilta taktiikkataulut lainaksi. Jokaisen huoneen piti käydä siinä läpi kaikki hyökkäyspelimme sekä puolustuksessa sijoittumisen.
Bussimatka sujuit totutun ripeästi. Voitimme ekan pelin reilusti. Tankkasimme kahvilassa heti loppuverkan jälkeen. Saimme ihanaa punajuurikaalikeittoa. Olimme ylpeitä Idasta, koska hän maistoi keiton seassa ollutta lihapullaa.
Siirryimme katsomaan peliä. Silloin venäläiset vastustajamme tulivat pyytämään meiltä läpyjä ja tottakai me ne heille annettiin.
Meidän päivän toinen peli oli tiukka. Se meni jatkoajalle asti, mutta me voitimme sen.
Palasimme hotellille suihkuun. Sen jälkeen kävelimme tuttuun ravintolaan syömään. Söimme pastaa ja kuuntelimme samalla ravintolassa soittavaa hyvää bändiä. Ravintolan telkkarissa pyöri sama satuelokuva kuin edellisenä iltana. Henna oli nähnyt siitä unta.
Kävelimme takaisin hotellille. Pakkasimme kaiken tarpeettoman valmiiksi huomista varten ja kävimme foumauksen jälkeen nukkumaan.
Sunnuntai 8.11.
Heräsimme Lotan herätyskelloon, joka oli todella ARGHHHH! Vaikka olimme jo nousseet, niin Lotta laittoi herätyksen AINA varmuuden vuoksi torkulle ja tämä tapahtui joka aamu, ARGHHHHH!
Päivän rankin työ oli vielä kuitenkin edessä, nimittäin huonekalujen siirtäminen takaisin omille paikoilleen. Heti torstaina siirsimme sängyn kulman takaa kahden muun sängyn viereen ja yöpöydät kulman taakse piiloon.
Ennen aamupalaa pähkäilimme vielä vähän niitä näitä, jonka jälkeen suuntasimme Pepin, Lotan ja Pihlan nenät kohti aamupalaa.
Menimme kadulle odottamaan bussia, joka oli myöhässä. Löysimme sen lopulta kulman takaa ja pääsimme kyytiin. Bussimatka sujui taas hyvin. Pikku-Lotan liikennevaloleikki tarttui muihinkin.
Tuttuun tapaan ennen peliä pidimme palaverin ja teimme lämmittelyt. Voitimme pelin selvästi, me mörssättiin ne oikein kunnolla!!!
Kävimme tällä kertaa suihkussa pukuhuoneessa. Raikkaina ja puhtaina siirryimme kahvilaan syömään. Saimme punajuurikanamunamössöä, suolakurkkukeittoa, leipää, pastaa ja kanaa. NAM!
Heti ruoan jälkeen oli päättäjäiset. Marssimme taas pituusjärjestysjonossa kentälle. Saimme puheiden jälkeen hopeamitalit kaulaan. Aada palkittiin meidän joukkueen parhaana pelaajana ja Greta turnauksen parhaana sentterinä. HYVÄ!
Seuraavaksi taas kolme nenää kohti bussia, joka vei meidät juna-asemalle. Pikku-Peppi (rakkaalla lapsella on monta lempinimeä…), joka oli selvästi katsomon paras kannustaja, keksi kaikista muista lempinimiä, jotka olivat erilaisia eläimiä.
Junamatka sujui mukavasti hauskojen juttujen parissa, kuten #leilanotsarypyt.
Huom: kirjoitimme tämän junassa, joten tämä kirjoitus loppuu tähän. Koko Pietarin turnaus on nyt ohi ja tämä oli todella kivaa! Toivottavasti pääsemme joskus uudestaan!
Turnausterveisin,
C-tytöt 03
