SEURAHISTORIA | Tapiolan Honka ry

TAPIOLAN HONKA RY 1957 – 2022

Ensiaskeleet ja nopea menestys (1957–65)

Tapion Honka ry:n perustamiskokous pidettiin 18.2.1957. Nimi Tapio napattiin Kalevalasta ja samalla haluttiin laajentaa seuran toiminta-alue Tapiolaa laajemmalle. Honka kuvasi jykevyyttä, jollaiseksi seura halusi kasvaa ja samalla sitä supisuomalaista luontoa, joka Tapiolassa alkoi koti-ikkunan ulkopuolelta. Hongan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Lehtomäki.

Ensimmäinen koripallokenttä rakennettiin hiekkakuoppaan nykyisen Tapiolan uimahallin kohdalle, jossa uudelle asuinalueelle Tapiolaan muuttanut nuoriso tapasi käydä pelaamassa.

Melko nopeasti Tapion Hongan harrastajamäärät kasvoivat ja samalla miesten joukkue kipusi ylemmille sarjatasoille. Syksyllä 1963 tapiolalainen yleisö pääsi ensimmäistä kertaa kannustamaan kotijoukkuetta miesten mestaruussarjassa upouudella Tapiolan koululla.

Kausi	Miehet
1963-64	SM 10
1964-65	1 div.

Hongan valtakausi (1966–72)

Hongan valtakausi sijoittuu vuosille 1966–72, jona aikana Honka voitti Seppo Kuuselan ja muiden maajoukkuepelaajien johdolla viisi kertaa peräkkäin Suomen mestaruuden sekä kaksi Suomen Cupin voittoa ja Pohjoismaiden mestaruuden. Miesten joukkueen menestys käynnisti myös junioritoiminnan laajalla rintamalla ja koripallosta innostuneita lapsia tuli sankoin joukoin mukaan Hongan toimintaan. Naistoimikunta aloitti toimintansa ja yhteistyö Tapiolan Yhteiskoulun kanssa mahdollisti naiskoripalloilun Hongassa. Virpi Juntunen ryhtyi valmentamaan Tapiolan Yhteiskoulun tyttöjoukkuetta ja myöhemmin joukkue siirtyi kokonaisuudessaan Honkaan. Vuosi 1972 oli naiskoripalloilun ensimmäinen varsinainen kilpailuvuosi Hongassa.

Vuonna 1972 Honka otti miesten koripallossa ratkaisevan askeleen ja toi Suomeen ensimmäisen jenkkivahvistuksen, Kansasin yliopiston kasvatin Greg Douglasin. Tästä alkoi myöhemmin varsin villiksi yltynyt jenkkivahvistusten aika Suomessa.

Tapaninpäivän Espoo-Jenkit – ottelun kolmeen pisteen heittokilpailu.

Kausi	Miehet	Minipojat
1965-66	SM 5
1966-67	SM-hopea
1967-68	SM-kulta, S
1968-69	SM-kulta
1969-70	SM-kulta	SM-kulta
1970-71	SM-kulta
1971-72	SM-kulta

S = Suomen Cup -mestaruus

Suuret muutokset (1973–79)

Vuodet 1973–79 olivat suurten muutosten aikaa Hongan toiminnassa, miesten menestys hieman hiipui, kun taas naisten joukkueen vankka putki mestaruussarjassa käynnistyi. Hongan junioritoiminta alkoi tuottaa tulosta ja pelikausilla 1976–77 ja 1977–78 Hongan juniorit pelasivat tytöissä ja pojissa kaikkien ikäluokkien (A-, B, ja C-juniorit) lopputurnauksissa saavuttaen pari mestaruutta ja monta muuta mitalia.

Suuri muutos ja merkittävä askel eteenpäin tapahtui 17.3.1974, jolloin Hongan uudessa kotihallissa Mankkaan monikäyttöhallissa pelattiin ensimmäinen koripallo-ottelu, Hongan miesten mestaruussarjaottelu Panttereita vastaan. Vuonna 1975 Tapion Hongan organisaatiota muutettiin niin, että yleisseurasta muodostettiin kolme uutta lajiseuraa; Jäähonka, Koripallo Honka ja FC-Honka.

Miesten mestaruussarjassa pelasi myös toinen espoolainen seura, Playboys. Molemmat seurat kärsivät kuitenkin talousvaikeuksista ja vähitellen söivät toistensa elinehtoja. Näin ollen seurat olivat pakotettuja fuusioitumaan ja lopulta 7.4.1976 julkaistiin seurojen yhteenliittyminen. Uuden seuran nimeksi tuli Playhonka.

Kausi	Naiset	Miehet	A-tytöt	A-pojat	B-tytöt	B-pojat	C-tytöt	C-pojat	Minitytöt	Minipojat
1972-73		SM-pronssi, S	SM-kulta	SM-kulta	SM 4			SM-hopea	SM 4	SM-kulta
1973-74	SM 4	SM 4, S	SM-kulta			SM-hopea		SM-hopea	SM-kulta	SM-hopea
1974-75	SM-hopea	SM-pronssi, S	SM-kulta			SM-hopea	SM-pronssi	SM-hopea	SM-hopea
1975-76	SM-hopea	SM 4	SM-hopea			SM 4	SM-hopea	SM-hopea	SM 4	SM-pronssi
1976-77	SM 4	SM-hopea, S	SM-pronssi	SM-kulta		SM-hopea	SM-kulta		SM-pronssi	SM-hopea
1977-78	SM-pronssi	SM-hopea	SM 4	SM-hopea	SM-hopea		SM-kulta	SM-hopea	SM-pronssi	SM-kulta
1978-79	SM-pronssi	SM-kulta	SM 4	SM 4	SM 5	SM-pronssi	SM-pronssi	SM 4

S = Suomen Cup -mestaruus

Joukkueen Honda Civic -autot Tapiola Gardenin edessä syksyllä 1976.

Alamäki alkaa (1980–85)

80-luvun alku oli Hongalle taloudellisesti tiukkaa aikaa, säästettiin kustannuksissa ja annettiin omien junioreiden yrittää. Miesten joukkueessakin pelasi runsaasti omia kasvatteja, joista nuoret Martti Sajantila, Mikael Salmi ja Kari Kaario olivat jo isossa roolissa. Mikko Koirasen valmentama Playhongan naisten joukkue ei voittanut koskaan Suomen mestaruutta tai Suomen Cupia, mutta muutamana vuotena mestaruus oli todella lähellä.

Taloudellinen tilanne oli lopulta niin huolestuttava, että seura joutui suostumaan uuden pääyhteistyökumppanin vaatimukseen nimen vaihdoksesta ja näin kausiksi 1983–85 Playhongasta tuli Scotch Team.

Kausi	Naiset	Miehet	A-tytöt	A-pojat	B-pojat	C-pojat	Minipojat
1979-80	SM-pronssi	SM 4	SM-pronssi		SM 4	SM-pronssi
1980-81	SM 4	SM 6		SM-kulta	SM 5
1981-82	SM 4	SM 5			SM-pronssi		SM 6
1982-83	SM-hopea	SM 8	SM-pronssi	SM-pronssi	SM 5	SM 6
1983-84	SM 5	SM-hopea	SM-pronssi	SM-hopea
1984-85	SM 6	SM 8			SM 5	SM 4	SM 4

Miesten SM-sarjajoukkue kaudella 1985-86.

Näennäisesti pohjalla, juniorityön siemen kasvaa (1986–94)

Kesän 1985 aikana neuvoteltiin uusi yhteistyösopimus, tällä kertaa vakuutusyhtiö Tapiolan kanssa ja nyt seuran nimi palasi lähes alkuperäiseen muotoon Tapiolan Hongaksi. Antti Wuorenjuuresta tuli vuonna 1986 Tapiolan Hongan puheenjohtaja ja tässä vaiheessa kylvettiin siemen todellisen suurseuran kasvulle. Junioritoimintaan saatiin mukaan aktiivisia vanhempia ja seuratoiminta alkoi painottua junioritoimintaan. Valmentajia, erotuomareita ja toimitsijoita koulutettiin ahkerasti.

80-luvun lopussa sekä Hongan miesten että naisten edustusjoukkue putosi mestaruussarjasta peräkkäisinä vuosina. Samaan aikaan Hongan juniorijoukkueet vakiinnuttivat paikkansa Suomen kärkipäässä ja kierisivät myös ahkerasti ulkomaalaisia huipputurnauksia, joissa menestystä tuli laajalla rintamalla. 90-luvun alkuvuosina, Wisa Salokankaan puheenjohtajakaudella, miehet ja naiset palasivat mestaruussarjaan ja vuonna 1990 seura otti suuren askeleen eteenpäin perustamalla toimiston Otaniemeen ja palkkaamalle seuralle ensimmäisen toimiston hoitajan Terhi Mäkisen (nyk. Pilvi).

Kausi	Naiset	Miehet	22v naiset	A-tytöt	A-pojat	B-tytöt	B-pojat	C-tytöt	C-pojat	Minitytöt
1985-86	SM 8	SM 7		SM 8	SM 5-8		SM 5-8			SM-kulta
1986-87	1 div.	SM 10			SM 5-8		SM-pronssi	SM 5-8
1987-88	SM 8	1 div.						SM-kulta
1988-89	1 div.	1 div.						SM-hopea
1989-90	1 div.	SM 5				SM-hopea	SM 4	SM-kulta	SM 4
1990-91	1 div.	SM 10
1991-92	SM 8	SM 10		SM-pronssi	SM 5	SM 10	SM 4	SM-kulta	SM 5
1992-93	SM 7	SM 9		SM-kulta	SM 7	SM 5	SM-hopea	SM 5-8	SM-hopea
1993-94	SM 4	SM 10	SM-pronssi		SM-pronssi	SM-hopea	SM 8	SM 5-8	SM 5-8

Edustusjoukkueiden kapteenit Minna Aurela & Martti Sajantila 1991-92.

Honka-Lahden NMKY -ottelu kaudella 1990-91.

Honka tulee (1995–1999)

Minna Myllylä & Salla Nybäck juhlimassa Suomen Cup -voittoa 1998-99.

90-luvun loppupuoliskolla Vesa Sorrin puheenjohtajakaudella Hongan toiminnassa edustusjoukkueiden toiminta eriytettiin junioritoiminnasta, koska näiden joukkueiden ongelmana olivat jatkuvat talousvaikeudet. Junioritoiminta kasvoi ja voimistui vapaaehtoisten talkootyöntekijöiden, kokonaisten perheiden voimin ja pelaajatuotanto junioreista seuran edustusjoukkueisiin oli vahvaa. Junioreissa alkoi tulla Suomen mestaruuksia ja pelaajamäärät kasvoivat. Toimintaa jäyti kuitenkin pelko siitä, että puutteelliset harjoitusolosuhteet ja valmentajaresurssit jähmettävät kehittyvän seuran polkemaan paikoilleen.

Markus Hemdahlin tyylinäytteitä 1996-99.

Kausi	Naiset	Miehet	22v naiset	22v miehet	20v naiset	A-tytöt	A-pojat	B-tytöt	B-pojat	C-pojat
1994-95	SM 5	SM 4	SM-kulta	SM-pronssi		SM 5-8	SM 5-8	SM 5-8	SM 9-12	SM-kulta
1995-96	SM 5	SM-pronssi	SM 5-8	SM-kulta		SM 5-8	SM-kulta	SM-pronssi	SM 5-8	SM-kulta
1996-97	SM-hopea	SM-pronssi	SM-pronssi	SM-kulta		SM 5-8	SM 5-8		SM-kulta
1997-98	SM 5	SM-pronssi		SM 5-8		SM-hopea	SM 5-8		SM 5-8
1998-99	SM-hopea, S	SM-hopea			SM 4		SM-kulta	SM-pronssi

S = Suomen Cup -mestaruus

Kultainen 2000-luku (2000–2010)

Uusi vuosituhat toi mukanaan Hongan menestysvuodet. Miesten edustusjoukkueen toiminta luovutettiin sopimusyhteisölle Espoon Hongalle, jonka toimintaa johti Mika Sohlberg. Heti alusta asti oli nähtävissä, että Sohlberg kumppaneineen halusi katkaista Espoon vuosikymmenien mestaruudettoman kauden. Joukkueen valmentajaksi hankittiin Montenegrosta Mihailo Pavicevic ja pelaajapuolelle tukku ulkopuolisia vahvistuksia. Espoon Hongassa kasvoivat juniori-ikäisinä myös Suomen tulevaisuuden kärkipelaajat Petteri Koponen ja Sasu Salin. Laadukas ja huipulle tähtäävä ympäristö kehitti Masu Basketin kasvateista kovan luokan ammattilaisia Euroopan kovimpiin sarjoihin. Seurauksena kovasta satsauksesta miesten joukkueeseen, saavutti Espoon Honka viisi Suomen mestaruutta vuosina 2001, 2002, 2003, 2007 ja 2008.

Petteri Koponen 2006-07 Kuvaaja: Tuomas Venhola

Syksyllä 2004 Naisten joukkue yhdistettiin toisen espoolaisen korisseuran EBT:n kanssa ja yhteinen joukkue Espoo Team voitti Suomen mestaruuden pelikauden 2008–09 päätteeksi.

Hongan junioritoiminta ja muu seuratoiminta otti suuria harppauksia eteenpäin. Tapiolan Honka valittiin Suomen koripalloliiton seuratoiminnan laatua mittaavassa Kultainen Kori -kilpailussa 10 kertaa peräkkäin Suomen laadukkaimmaksi seuraksi. Yhteensä valintoja tuli 13 kpl ennen, kuin kilpailu lopetettiin. Seuran harrastajamäärä nousi jatkuvasti ja seuran toimintaa oli pakko ammattimaistaa. Seurasihteerin lisäksi palkattiin kokopäiväinen valmennuspäällikkö ja vuonna 2005 palkattiin oppisopimuksella seuran ensimmäiset kokopäiväiset juniorivalmentajat Niko Nyholm ja Jussi Syrjänen.

Honka ja Espoo Basket Team ovat yhdistäneet voimansa junioritoiminnassa järjestämällä yhteisen Espoo High Tech –koripalloturnauksen (EHBT) ja turnaus kasvaa vuosien saatossa Suomen ja Euroopan suurimmaksi koripalloturnaukseksi. Elokuun lopussa järjestettävässä turnauksessa osallistuu joka vuosi reilusti yli 300 joukkuetta ja viime vuosina turnaus on keskitetty Tapiolan Urheilupuistoon, jossa pelataan turnauspelejä neljässä hallissa. Lisäksi turnauspelejä on muilla Espoon liikuntahalleilla ja kouluilla.

Taloudellisesti 2000-luvun ensimmäiset kymmenen vuotta olivat Pertti Myllymäen ja Mika Nummisen puheenjohtajakausilla junioritoiminnalle hyvää aikaa, yhteistyökumppaneita oli paljon, joista merkittävin Nokia Oy, mahdollisti juniorivalmennukseen keskittymisen ja panostamisen. Tämän seurauksena Hongan juniorit vakiinnuttivat paikkansa kansallisessa eliitissä ja saavuttivat useita Suomen mestaruuksia. Hongasta oli tullut Suomen suurin ja monella mittarilla mitattuna laadukkain koripalloseura, jonka seuraava merkittävä askel oli jo otettu – oman harjoitushallin rakentaminen Tapiolan urheilupuistoon.

Kausi	Naiset	Miehet	22v naiset	22v miehet	20v naiset	A-tytöt	A-pojat	B-tytöt	B-pojat	C-tytöt	C-pojat
1999-2000	SM-hopea	SM-pronssi			SM 4	SM 5-8	SM 5-8	SM-hopea
2000-01	SM-hopea, S	SM-kulta, S		SM 10	SM-kulta	SM-pronssi	SM 9-12	SM 5-8
2001-02	SM 4	SM-kulta		SM 5		SM 5-8		SM 5-8	SM-kulta
2002-03	SM 5	SM-kulta		SM 7		SM-pronssi	SM 5-8		SM-pronssi
2003-04	SM 8	SM 4				SM 5-8	SM-hopea	SM-hopea	SM-kulta
2004-05	SM 9	SM 8	SM-hopea			SM 5-8	SM-kulta	SM-kulta	SM 13
2005-06	SM 5	SM-pronssi	SM-kulta	SM-pronssi		SM-hopea	SM-hopea	SM 4
2006-07	SM 5	SM-kulta	SM-pronssi			SM-pronssi	SM-kulta	SM 4	SM 4
2007-08	SM 5	SM-kulta				SM-kulta	SM-pronssi	SM-pronssi	SM-kulta
2008-09	SM-kulta	SM 4				SM 4	SM-kulta	SM-pronssi	SM-hopea
2009-10	SM-pronssi	SM 8				SM-kulta	SM-kulta	SM 5	SM 4	SM-hopea	SM-kulta

S = Suomen Cup -mestaruus

Lama ja uusi nousu (2011–2020)

Espoon Hongan suuret panostukset ja yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen, rasittivat miesten edustusjoukkueen taloutta ja lopulta ongelmat koituivat niin suuriksi, että pelikausi 2010–11 jäi Espoon Hongan viimeiseksi seuran ajauduttua konkurssiin. Miesten edustusjoukkueen toiminta palautui näin emoseura Tapiolan Hongalle.

Myös naisten joukkueen yhteistyö EBT:n kanssa päättyi pelikauden 2011–2012 jälkeen ja naisten mestaruussarjatoiminta niin ikään palautui Tapiolan Hongalle.

Honkataustainen ryhmittymä muodosti uuden Korishonka nimeä käyttävän sopimusyhteisön, joka otti hoitaakseen sekä naisten korisliigajoukkueen että miesten 1.divisioonajoukkueen. Pekka Salmisen valmentaman miesten joukkueen rungon muodostivat Hongan omat kasvatit ja pelaajat, jotka olivat jo aiemmin siirtyneet liigajoukkueesta jäähdyttelemään 1.divisioonaan.

Kausi 2012–13 on miesten joukkueelle menestys ja Honka nousi jännittävien ja tunteikkaiden nousukarsintojen jälkeen viimeisen sekunnin ratkaisulla takaisin miesten korisliigaan.

Klaus Rauhansalo & Mika Numminen juhlimasssa liiganousua.

Naisten joukkue oli kokenut nuorennusleikkauksen ja seuran omat juniorimestaruuksia kahmineet tytöt muodostivat joukkueen rungon, joka saavutti SM pronssia pelikaudella 2013–14.

Korishongan taival miesten ja naisten korisliigassa jää kuitenkin lyhyeksi. Yhteiskunnallinen lama, nousseet korisliigakustannukset sekä tekijöiden puute, aiheuttavat vakavia taloudellisia vaikeuksia ja jälleen kerran on edessä edustusjoukkueiden konkurssi. Korishonka lopetti toimintansa keväällä 2015. Miesten joukkueen toiminta jatkui Tapiolan Hongalle kuuluvalla 1DB-paikalla ja naisten joukkue jatkoi toimintaansa Hongan 1.divarijoukkueen paikalla, joka sarjapaikkoja täydennettäessä nousi korisliigaan.

Heta Korpivaara viimeistelemässä 2017-18.

Keväällä 2016 Hongan uusi nousu oli jälleen tuloillaan. Tapiolan Honka ry teki yhteistyösopimuksen Jussi Salonojan johtaman Espoo Unitedin kanssa, jonka tavoitteena oli vakiinnuttaa naisten joukkueen asema kansallisessa kärjessä sekä nostaa Hongan miesten joukkue korisliigaan ja vakiinnuttaa joukkueen paikka korkeimmalla sarjatasolla. Espoo United oli uusi ennen näkemätön urheiluyhteisö, jossa saman organisaation sisällä toimii jääkiekon ja koripallon edustusjoukkueet sekä miehissä että naisissa.

Tavoite oli kuitenkin liian kunnianhimoinen ja kahden lajin urheiluyhteisö sekä miesten että naisten edustus-urheilussa ei Espoossa kestänyt taloudellisia vaatimuksia. Jälleen kerran toiminta ajautui konkurssiin kesällä 2018. Naisten korisliiga oli jo edellisellä pelikaudella siirretty takaisin Tapiolan Honka ry:n alle. Miesten korisliigajoukkue menetti sarjapaikkansa ja Tapiolan Honka ry jatkoi miesten toimintaa kakkosjoukkueen hankkimalla 1DB-sarjatasolla.

Hongassa aikuisten huippukoripallo on ollut erittäin tuulista ja emoseura Tapiolan Honka ry onkin viime vuosina keskittynyt kasvattajaseuratoimintaan. Suuri ilonaihe seuralle on ollut 2010-luvun jälkeen junioreiden loistava menestys, jokaisessa ikäluokassa on jo useana vuonna ollut vähintään yksi Hongan joukkue SM-sarjassa ja joka vuosi joukkueet saavuttavat 1–4 SM-mitalia, joista osa Suomen mestaruuksia.

Kruununa Hongan laadukkaalle juniorityölle oli oman harjoitushallin, Honkahallin, valmistuminen. Avajaispäivää vietettiin 5.3.2011. Hallin myötä seuran harjoitusolosuhteet paranivat huomattavasti ja seuratyön laatu nousi kohisten. Uudet merkittävästi paremmat harjoitusolosuhteet kasvattivat seuran jäsenmäärää ja seura on päättänyt panostaa ammattivalmentajien määrän kasvuun. Myös seuran toimihenkilöitä on palkattu lisää.

Espoolaisten seurojen Tapiolan Hongan ja EBT:n järjestämä juniorikoripallo turnaus on järjestetty jo 25 vuotta. Nykyään myös muutama pääkaupunkiseudun muu seura, ToPoLa ja LePy, ovat olleet tukemassa turnauksenjärjestelyjä vastaamalla ottelutapahtumista pelipaikoilla sekä koulumajoituksista. Turnaus on kasvanut vuosien saatossa Suomen suurimmaksi ja on ollut jo useana vuonna Espoon suurin yksittäinen matkailutapahtuma. Turnaus on myös yksi Euroopan suurimmista. Monet joukkueet ulkomailta osallistuvat myös turnaukseen, kuten Ruotsista, Virosta ja Latviasta.

Ensimmäiset turnaukset lähtivät käyntiin EHBT- turnauksina, joka on lyhenne Espoo High Tech Basket Tournament -nimestä. Ensimmäinen EHBT-turnaus järjestettiin elokuussa 1999. Tätä seurasi vuonna 2016 uusi nimi, Tallink Tournament, sen aikaisen yhteistyökumppanin Tallink Siljan johdosta. Vuonna 2023 Espoon kaupunki alkoi tukemaan suuresti turnausta, jolloin turnauksen nimeksi syntyi luonnollisesti Espoo Liikkuu Turnaus.

Turnauksen alkuaikoina, vuonna 2000, oli mukana 150 joukkuetta. 23 vuotta myöhemmin joukkueita oli kasassa 502, joka kertoo turnauksen suuresta kasvusta. Nykyään turnauksen suosio on niinkin suuri, että ilmoittautumisen avautuessa sarjat täyttyvät jopa parissa minuutissa.

Hongan edustusjoukkueen pelaajia Topi Halme, Elina Koskimies ja Okko Järvi.

Kausi	Naiset	Miehet	A-tytöt	A-pojat	B-tytöt	B-pojat	C-tytöt	C-pojat
2010-11	SM-pronssi	SM 5	SM-hopea	SM-kulta	SM-pronssi	SM-kulta	SM-kulta	SM-hopea
2011-12	SM 5	1 div.	SM-kulta	SM-hopea	SM-hopea	SM-pronssi	SM-pronssi	SM-hopea
2012-13	SM-pronssi	1 div.	SM-hopea	SM-kulta	SM-kulta	SM 4	SM-kulta	SM 9
2013-14	SM 7	SM 6	SM-pronssi	SM 5	SM-kulta	SM 6	SM-pronssi	SM-pronssi
2014-15	SM 8	SM 11	SM-pronssi	SM 4	SM-kulta	SM 6	SM-kulta	SM-kulta
2015-16	SM 6	1B div.	SM-hopea	SM 6	SM-hopea	SM-hopea	SM-hopea	SM-kulta
2016-17	SM-hopea	1A div.	SM 4		SM-kulta	SM-hopea	SM-kulta	SM-hopea
2017-18	SM 4	SM 9	SM-pronssi		SM-hopea	SM-kulta	SM-hopea	SM-hopea

Kausi	Naiset	Miehet	T U19	P U19	T U17	P U17	T U16	P U16	P U15	T U14
2018-19	SM 7	1B div.	SM-kulta	SM-pronssi	SM-kulta	SM-hopea	SM-pronssia	SM-pronssia	SM-kulta	SM-kulta
2019-20	K	K	K	K	K	K	K	K	K	K

K = Sarja keskeytetty Covid-19 pandemian takia.

Ville Neva näyttämässä esimerkkiä peliasennosta

Uusi vuosikymmen käynnistyi pandemian varjostamana (2020 – )

Naisten joukkue pelasi vahvasti omien kasvattien ja kahden amerikkalaisen voimin korisliigaa kaudella 2019–20, joka päättyi Covid-19 pandemian myötä kesken joukkueen ollessa sarjassa neljäntenä. Miesten joukkue oli kärkipaikalla 1. divisioona B:ssä sarjan jäädessä kesken ja nousi kaudeksi 2020–2021 miesten divisioona A:han.

Kauden 2020–2021 päätteeksi miesten edustusjoukkue kärvisteli M1DA:n häntäpäässä, mutta naisten joukkue taisteli itsensä loppuotteluun jääden kuitenkin SM-hopealle PeliKarhujen voittaessa. Junioreiden pelikausi keskeytettiin jälleen Covid 19 -pandemian vuoksi.

Kaudella 2021–2022 miesten joukkue koostui amerikkalaisvahvistus Travis McConicon lisäksi pääsääntöisesti seuran omista kasvateista ja oli rakenteeltaan hyvin nuori. Olikin riemukas yllätys, että joukkue taisteli itsensä 1. divisoona A:n finaalipeleihin ja nousi kauden päätteeksi jälleen miesten korisliigaan. Naisten joukkue jäi sijalle 7.

Juniorijoukkueet jatkoivat menestyksekästä SM-taivaltaan. Jokaisessa sarjassa oli Hongan joukkue ja SM-mitaleitakin saavutettiin kolme (2 kultaa, 1 hopea).

Tapiolan Hongasta on tullut reilussa 60-vuodessa yritys, joka työllistää noin 30 henkilöä ja on siten Suomen merkittävin koripalloseura, jonka tavoitteena on kehittyä edelleen ja olla jatkossakin tienraivaaja Suomen koripalloseurojen hienossa joukossa.

Nousu Korisliigaan viidennen finaalipelin jälkeen 2022.

Kausi	Naiset	Miehet	T U19	P U19	T U17	P U17	T U16	P U16	T U15	P U15
2020-21	SM-hopea	1A div.	K	K	K	K	K	K	K	K
2021-22	SM 7	1A div.	SM-hopea	SM 5	SM-kulta	SM 6	SM 4	SM 8	SM-kulta	SM-pronssi
2022-23	SM 6	SM 12	SM-kulta	SM 9	SM 7	SM 8	SM-pronssi	SM-kulta	SM-kulta	SM 13 –
2023-24	SM	1A div.	SM	SM	SM	SM	SM	–	SM	SM

K = Sarja keskeytetty Covid-19 pandemian takia.