Tänä vuonna Tapiolan Honka ry:n täyttäessä 60 vuotta ja seuran siirtyessä keski-iästä jo varttuneeseen keski-ikään on aika juhlia ja myös muistella seuran historian alkuvuosikymmeniä. Seuran vuosijuhlan kunniaksi Tapiolan Hongan hallitus on päättänyt perustaa Hall of Fame -kunniagallerian. Hall of Fame -valinnoista on tarkoitus tehdä perinne ja galleriaa täydennetään seuran tulevien suurien vuosijuhlien tai muiden merkittävien tapahtumien yhteydessä.
Päätöksen mukaisesti Honka Hall of Fameen valitaan ensimmäisessä vaiheessa vain miesten tai naisten edustusjoukkueissa pelanneita tai valmentaneita henkilöitä, joilla on ollut poikkeuksellisen pitkä ja merkittävä ura Hongassa. Ensimmäiset 13 ansioitunutta honkalaista nimettiin galleriaan perinteisen Talvijuhlan yhteydessä, lauantaina 4.2.
Tapiolan Honka Hall of Fame-galleriaan vuonna 2017 nimetyt pelaajat ja valmentajat perusteluineen:
Tämä henkilö toimi Tapiolan Hongan edustusjoukkueen valmentajan vuosina 1969-75. Ennen valmentajaksi ryhtymistä, hän ehti tehdä loistavan pelaajauran Panttereissa ja Hongassa.
Hänet tunnettiin temperamenttisena ja taktisena valmentajana, joka eläytyi voimakkaasti peleissä. Hän loi yhdessä Olli Virtasen kanssa menestyksekkään ja aikanaan omaleimaisen pelityylin, joka perustui koko kentän aggressiiviseen puolustuspeliin ja nopeaan hyökkäykseen. Kyseessä oleva valmentaja oli myös erinomainen joukkuehengenluoja ja hänen vaikutuksensa honkalaiseen koripalloon kesti useita vuosikymmeniä.
Seuraava pelaaja pelasi Hongan edustusjoukkueen riveissä koko pelaajauransa 13 kauden ajan, vuosina 1963-76. Hänet tunnettiin nopeajalkaisena 60- ja 70-lukujen yhtenä menestysjoukkueiden aloitusviisikon avainpelaajana. Hän oli joukkueensa varakapteeni ja yksi keskeisistä hengenluojista, tarkka heittäjä ja nopeiden hyökkäysten viimeistelijä.
Peliuran jälkeen toiminta Hongassa jatkui Playhongan edustusjoukkueen apuvalmentajana.
Seuraava pelaaja pelasi edustusjoukkueen riveissä yhdeksän kauden ajan, vuosina 1965-74. Työväen Mailapoikien kasvatti siirtyi Honkaan 20-vuotiaana, jossa pelasi varsinaisen huippupelaajauransa. Hänet tunnettiin joukkueensa tulisieluisena kapteenina ja armoitettuna taistelijana, johon henkilöityi Hongan 60-luvun lopun ja 70-luvun alun menestysjoukkueiden taisteluhenki. 70-luvun alkupuolella SM-sarjan parhaiden korintekijöiden joukkoon kuuluva pelaaja esiintyi myös usein maajoukkueen aloitusviisikossa.
Seuraava ansioitunut honkalainen toimi Tapiolan Hongan edustusjoukkueen valmentajana, vuosina 1965-76, joista parin ensimmäisen kauden aikana hän toimi pelaajavalmentajana.
Hänet tunnettiin aikakautenaan valmennuksen kokonaisvaltaisena ja suunnitelmallisena kehittäjänä, joka hankki paljon tietoa Yhdysvalloista ja sovelsi sitä Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Valmennusuran lisäksi, hänet tunnettiin aktiivisena honkalaisen koripallon kehittäjänä. Hän oli mm. viemässä Honkaa europeleihin, tuomassa ensimmäisiä jenkkipelaajia Suomeen, sekä ideoimassa ja toteuttamassa Espoo – Jenkit koripallotapahtumaa, josta tuli useiksi vuosiksi perinteinen Tapaninpäivän vetonaula.
Valmentajalla oli myös huomattava rooli Hongan ikämieskoripallon alkuvaiheissa jäähdyttelijänä, sekä Kelohongassa että Petäjässä.
Tämä pelaaja pelasi hongan edustusjoukkueen riveissä 12 kauden ajan, vuosien 1965-77 aikana. Porin Vedon kasvatti siirtyi Honkaan, 19-vuotiaana lupaavana pitkänä pelaajana kesällä 1965. Varsinaisen huippu-uravaiheensa hän pelasi kokonaisuudessaan Hongan riveissä.
Hän oli Hongan 60-luvun lopun ja 70-luvun alun menestysjoukkueiden aloitusviisikon korinalustoja hallinnut sentteripelaaja, joka oli yksi avaintekijä Hongan menestysjoukkueessa parhaana puolustuslevypallojen ottajana, sekä nopeiden hyökkäysten avainsyöttöjen antajana.
1972-84 aikana Hongan edustusjoukkueissa pelasi 12 kauden ajan nainen, joka tunnettiin taitavana pelaajana, hyvänä korintekijänä ja tunnollisena harjoittelijana. Hän oli ensimmäinen honkalainen naispelaaja yhdessä Annukka Peltolan kanssa, jotka nousivat naisten maajoukkueeseen. Hänen merkityksensä honkalaiselle naiskoripallolle on poikkeuksellisen suuri.
Pitkäaikaisen ja merkittävän pelaajauran lisäksi, hän toimi ansioituneena tyttöjen juniorivalmentajana ja seuratoimijana useiden vuosien ajan. Hongan nykyisten tyttöjunioreiden menestys ja tyttöjen huippujoukkueet perustuvatkin pitkälti hänen rakentamalleen perinteelle, jossa tyttö- ja naiskoripalloa arvostetaan samassa määrin kuin poika- ja mieskoripalloa.
Hongan nuori naisten joukkue nousi ensimmäisen kerran SM-sarjaan pelikaudelle 1973-74. Tuolloin joukkueen valmentajaksi tuli tämä, silloin vasta 17-vuotias valmentaja, joka luotsasi lopulta naisten joukkuetta lähes vuosikymmenen ajan aina vuoteen 1984 asti. Hänet tunnettiin tulisieluisena ja tinkimättömänä valmentajana. Tunteikkaalla ja vaativalla otteella hän kehitti nuorista juniori-ikäisistä pelaajista pitkäaikaisia ja menestyneitä SM-sarjan sekä maajoukkueen pelaajia. Hänen aikanaan naisten harjoittelu muuttui vaativammaksi sekä pelillisesti, että fyysisesti. Tulokset nähtiin parhaimmillaan kurinalaisena joukkuepelinä.
Hän hoiti yhdessä, joukkueessa tuolloin pelanneiden nuorempien sisartensa, Annen ja Paulan kanssa myös naisten edustusjoukkueen lähes kaikkia käytännön asioista. Hänen panoksensa koko Hongan naiskoripalloilun eteen muotoutui erittäin merkittäväksi.
Kyseessä oleva valmentaja toimi Playhongan ja Scotch-Teamin edustusjoukkueen valmentajana kausien 1976–85 ajan. Hänet tunnettiin rauhallisena ja erittäin taktisena valmentajana. Ominaista hänelle oli huolellinen ja suunnitelmallinen valmistautuminen peleihin, joka näkyi kykynä ylläpitää oma peli hyvin kontrollissa läpi ottelun.
Tämän valmentajan ansioihin kuului aktiivinen nuorten pelaajien kehittäminen. Hänen edustusjoukkueeseen nostamista seuran omista junioreista Mikael Salmesta, Martti Sajantilasta, Petteri Kuuselasta, Kari Kaarioista ja Eero Savolaisesta kasvoi hänen aikakaudellaan pitkäaikaisia maajoukkue- ja mestaruussarjapelaajia.
Ennen valmentajaksi ryhtymistä hän teki myös Suomen mittakaavassa erittäin menestyksekkään kotimaisen ja kansainvälisen pelaajauran. Hänen poikkeuksellisen hieno ja kattava koripallouransa on myös noteerattu historian ensimmäisellä valinnalla Suomen Koripalloliiton Hall of Fameen.
Seuraava pelaaja pelasi Hongan edustusjoukkueessa vuosien 1977–95 välillä 16 kauden ajan. Hän on Hongan oma kasvatti ja ensimmäinen junioripelaaja, joka pelasi Hongassa minipojista A-junioreihin asti ja nousi siitä suoraan miesten SM-sarjajoukkueeseen, sekä miesten maajoukkueen vakiokokoonpanoon. Hän on myös Hongan paidassa tähän asti historian eniten SM-sarjakausia pelannut ja pisteitä tehnyt pelaaja. Tämä mies oli joukkueensa pitkäaikainen kapteeni ja hänet tunnettiin erinomaisen pelikäsityksen omaavana pelinrakentajana oivaltavine ja oikea-aikaisine syöttöineen. Hän kuului myös tarkkakätisenä heittäjänä joukkueensa parhaiden korintekijöiden joukkoon.
Peliuransa aikana ja sen jälkeen, hän on toiminut Hongan miesten SM-sarjajoukkueen kakkosvalmentajana ja pitkäaikaisena juniorivalmentajana. Lisäksi hän on perheineen loistava esimerkki Honka-perheessä olevasta Honka-perheestä.
Kyseinen pelaaja pelasi Hongan naisten edustusjoukkueen riveissä 11 kauden ajan vuosien 1977–88 aikana. Hänet tunnettiin liikunnallisesti lahjakkaana ja voimakkaana korinaluspelaajana, jonka tilannekovuus ja taistelutahto olivat aivan omaa luokkaansa. Hän oli lisäksi hyvä puolietäisyyden heittäjä, joka pystyi myös nopeisiin korille ajoihin.
Tämä todellinen joukkuepelaaja antoi jokaisessa harjoituksessa ja ottelussa kaikkensa joukkueensa eteen. Hänen nöyrä työmoraalinsa ja epäitsekkyytensä olivat suuressa arvossa joukkueen sisällä. Hän pärjäsi hyvin urheilullisuudellaan ja kovalla asenteellaan myös kansainvälisillä kentillä itseään selvästi isompienkin vastustajien keskellä.
Tämä kyseinen pelaaja pelasi Hongan edustusjoukkueen riveissä kahdeksan kauden ajan vuosien 1980–95 aikana. Hän on Hongan oma kasvatti ja oli aikanaan Hongan aloitusviisikon kantavia voimia, asenteeltaan peloton ja itseluottamusta uhkuva monipuolinen ratkaisija sekä tarpeen tullen myös tarkka kaukoheittäjä. Hänet tunnettiin myös virtuoosimaisista pallonkäsittely- ja harhautustaidoistaan.
Peliuransa loputtua hän toimi apuvalmentajana useana kautena 2000-luvun menestyksekkäässä Espoon Hongan edustusjoukkueessa, pääosin Mihailo Pavicevicin päävalmennusaikakaudella. Hän on jatkanut uraansa Hongassa pitkäaikaisena, varsin taktisena ja intohimoisena juniorivalmentajana.
Tämä Montenegrosta kotoisin oleva valmentaja toimi Espoon Hongan päävalmentajana vuosina 2000–09. SM-sarjan lisäksi Honka pelasi hyvällä menestyksellä lukuisia otteluita myös vaativilla Euroopan kentillä. Hänet valittiin Suomessa vuoden valmentajaksi pelikaudella 2002–03.
Hän on yksi kaikkien aikojen parhaista ulkomaisista koripallovalmentajista, joka on Suomessa koskaan valmentanut. Hänen ansioihinsa kuuluivat kokeneiden ammattilaisten parhaiden puolien hyödyntäminen ja nuorten lupaavien pelaajien kehittäminen, sekä näiden pelaajatyyppien yhteensovittaminen samaan joukkueeseen. Suomen tämän hetken ykköspelaajien Petteri Koposen ja Sasu Salinin kehittyminen kansainvälisiksi huippupelaajiksi on suurelta osin tämän valmentajan Honka-vuosien aikaisen luottamuksen ansiota.
Hänen vaikutuksensa Hongan pelaajien lisäksi, on ollut myös erittäin merkittävä seuran juniorivalmentajille. Hän onkin noussut monen Hongan nykyvalmentajan esikuvaksi.
Kolmastoista Hongan Hall of Fameen nimettävä pelaaja pelasi Hongan edustusjoukkueen riveissä 12 kauden ajan vuosien 1993–2006 aikana. Hänet valittiin SM-sarjan finaalien parhaaksi pelaajaksi kaudella 2001–02. Lisäksi hänet valittiin vuoden puolustuspelaajaksi kaudella 2002–03.
Hän on Hongan oma kasvatti ja joukkueensa pitkäaikainen kapteeni, sekä valmentaja Pavicevicin luottopelaaja, joka tunnettiin erityisesti erinomaisena korinaluspelaajien puolustajana ja kovana levypallomiehenä myös kansainvälisissä europeleissä. Puolustuspelaamisen ohella hän oli suuri pelote hyökkäyskorin läheisyydessä ja aiheutti fyysisyydellään ongelmia vastustajille. Hän oli myös hyvä puolietäisyyden heittäjä, joka pystyi ratkaisuihin myös kolmen pisteen kaaren takaa.
Honkaperhe onnittelee kaikki Hall of Fame-galleriaan valittuja suurella lämmöllä!