Tapiolan Honka aloitti kevyellä kokeilulla kehittämisprosessin, jonka tavoitteena on rakentaa parempi jätteenlajittelu omassa seuratoiminnassa. Ensimmäinen askel lajittelukokeilussa toteutettiin viikonloppuna 24. – 25.8.2018 Tallink-turnauksen yhteydessä pelaajien majoituspaikassa Tapiolan koululla Espoossa.!
”Emme tarvinneet kuin jätesäkkejä, biopusseja, ilmastointiteippiä, monistettuja lajitteluohjeita HSY:n sivuilta sekä koululta lainattuja roska-astioita, kun lähdimme kokeilemaan kevyellä versiolla yhdessä koulussa, miten lajittelu voisi toimia turnauksen aikana”, kertoo joukkueenjohtaja Milla Suviranta.
”Itse kerätty kartonki ja muovi vietiin koulun lähellä olevaan Rinki-keräyspisteeseen. Koulu piti lajittelukokeilua positiivisena asiana, ja sovimme koulun kanssa, että biojätteet voi viedä koulun keräysastiaan”, Suviranta jatkaa.
Honka on yksi pilottiseuroista Olympiakomitean ja Sitran yhteisessä kehityshankkeessa, jossa rakennetaan seurojen käyttöön ympäristövastuullisten toimintamallien työkalupakkia. Tavoitteena on vuoden loppuun mennessä koota vinkkejä ja esimerkkejä, miten seurat voivat omassa arjessaan toteuttaa helppoja ja kannattavia tapoja ympäristöä huomioiden. Nyt erilaisia seura-arjen fiksuja tapoja kokeillaan ja kehitetään pilottiseuroissa. Hongan turnauskokeilu oli ensimmäinen askel omalle Honkahallille suunniteltuun jätteenlajittelumalliin ja pilottiaikana kokeillaan kevyesti muitakin fiksuja malleja.
”Jouduimme myöntämään, että olemme vasta aivan alussa jätteenlajittelun osalta, sillä sitä ei ole aiemmin Honkahallilla kovin paljoa mietitty. Nyt kuitenkin aloitetaan tämä homma”, toteaa toimistopäällikkö Terhi Pilvi.
Kokeilu tuotti monia oivalluksia
Käytännön kokeilujen kautta voi saada paljon hyvää kokemusta suunnittelun rinnalle, miten toimintaa kannattaa toteuttaa. Onnistumiset ja epäonnistumiset ovat osa kehittämisprosessia ja antavat tärkeää tietoa.
1. Merkitse ja erottele roskikset selvästi.
– Sijoitimme bio- ja paperiroskiksia eri puolille koulurakennusta sellaisiin kohtiin, jossa ajattelimme nuorten oleskelevan tai liikkuvan paljon. Kuitenkin tärkein kohta oli ruokasali, jossa tarjottiin päivälliset ja iltapalat, ja joissa koulun ruokalan jäteastiat eivät olleet käytössä. Muualla nuoret eivät välipaloineen paljon liikkuneetkaan, kuvaa Suviranta kokeilun vaiheita.
2. Mieti, missä ihmiset liikkuvat ja tarvitsevat roskiksia
”Sijoitimme roskikset uudelleen ja totesimme, että sijainnin lisäksi on tärkeää huomioida selkeä ohjeistus sekä roskisten määrä ja järjestys: sekaroskis kannattaa laittaa viimeisemmäksi ja sinne heitetään ne roskat, jotka eivät muihin jäteastioihin sovi”, avaa Suviranta opittua.
3. Varaudu jätemäärään, mutta pohdi myös miten jätettä voi alunperin myös vähentää.
Ruokalan yhteydessä myös alun perin hankitut pienet biopussit eivät riittäneet alkuunkaan, joten biosankoihin hankittiin suuremmat säkit. Viikonlopun alla järjestäjät huomasivat, että koulun jäteastiat olivat jo täynnä, ja turnauksen aikaiset roskat eivät sinne mahtuneetkaan. Pienellä korjausliikkeellä tämäkin tilanne ratkaistiin ja jätteet saatiin uudelleensijoitetuksi. Tuloksena oli 10 jätesäkillistä lajiteltua muovia ja 10 kartonkisäkkiä ja näiden lisäksi biojätteet sen sijaan, että kaikki nämä olisi sullottu sekajätteeseen.
”Lajittelu toimi erittäin hyvin. Nuoret osaavat tämän homman ja oli kiva huomata, miten kepeästi tällainen toiminta luonnistuu, kunhan vain ensin muistuttaa ja ohjeistaa kaverit tiputtamaan roskansa eri astioihin. Tämä on hyvää asennekasvatusta, jota urheiluseurana voimme vahvistaa. Ensi kerralla tehdään tämä vielä ketterämmin ja toimivammin. Se on vain aloittamisesta kiinni, kun kokeillaan!” iloitsee Milla Suviranta.
Alkuperäinen uutinen Olympiakomitean sivuilla TÄÄLLÄ.