 |
|
||||
|
VALMENTAJANA HONGASSA
Esipuhe Tämän teoksen tarkoituksena on selventää valmentajan roolia Tapiolan Hongassa. Teoksesta käy ilmi joukkueen eri sidosryhmien tehtävät sekä linkitykset toistensa välillä. Lisäksi teoksessa käydään läpi valmentajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Teoksessa kuvataan myös valmentajana kehittymiseen liittyviä periaatteita ja käytäntöjä. Teoksessa kuvataan tavoitetilaa, jonne toimintaamme kehittämällä pyritään. Hongan perusperiaatteena on, että vaikka seuran valmentajat tulevat eri lähtökohdista ja valmentavat eri motiivein, niin jokaisen rooli ja työpanos on tärkeä seuran valmennustyössä. Kun kaikki valmentajat toimivat omalla tavallaan joukkueissaan noudattaen Tapiolan Hongan junioritoiminnan periaatteita (erillinen materiaali) tarjoten nuorille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä ihmisinä ja urheilijoina, voimme seurana olla ylpeitä toiminnastamme sillä tämä on se "meidän Honkalaisten juttu". Nuorimpien ikäluokkien valmentajat ovat usein pelaajien vanhempia, joiden on luontevaa tulla oman lapsen mukana Hongan valmennustoimintaan. Vanhemmilla ei aina ole aiempaa kokemusta valmennustyöstä ja siksi he lasten vanhetessa ovat usein halukkaita siirtymään taustajoukkoihin. Välttyäksemme mahdollisilta ristiriidoilta valmentajan ja pelaajan tai muiden vanhempien ja isä- tai äitivalmentajan välillä on viimeistään C-ikäluokkaan siirryttäessä pyrittävä saamaan isä- / äitivalmentajan lisäksi ns. ulkopuolinen valmentaja joukkueelle. Toinen tapa tulla mukaan Hongan valmennustoimintaan on aloittaa valmennusura nuorena usein pelaajauran ohessa. Seuramme linjan mukaan tavoitteenamme on kasvattaa hyviä valmentajia Hongan junioreista. Valitettavan usein nuoret valmentajat joutuvat kuitenkin liian kovan paineen alaiseksi jo alkuvaiheessa ja lopettavat valmennusuransa lyhyeen. Tämän välttääksemme pyrimme aloittamaan nuoren valmentajan uran apuvalmentajana kokeneemman valmentajan apuna. Näin 1-2 pelikauden jälkeen heille valmentajan kanssa sopien annetaan "oma joukkue" ja suurempi vastuu. Toistaiseksi pienin valmentajaryhmä seurassamme ovat ns. puoliammattilaiset valmentajat. Näitä ovat valmentajat, jotka ovat valmentaneet jo useampaa kuin yhtä ikäluokkaa sekä osallistuneet seuran ja Suomen Koripalloliiton järjestämiin koulutuksiin. Tämän ryhmän valmentajilla on usein selvillä haasteellisimmat tavoitteet valmentajana kehittymisessä ja siihen panostamisessa. Seuran tavoitteena onkin tukea kunkin eri lähtökohdista toimivan valmentajan kehittymistä huomioiden kunkin valmentajan omat tavoitteet ja motiivit. On aina hyvä muistaa, että kaikkien valmentajien panos on tärkeää seuramme toiminnassa. Jotta Tapiolan Hongan junioritoiminta voisi kehittyä entisestään, on meidän valmentajien oltava halukkaita kehittämään myös itseämme. Me vaadimme pelaajilta harjoitusaktiivisuutta, mutta sitoudummeko itse aktiivisesti kehittämään itseämme. Seuran ja Koripalloliiton koulutuksiin osallistuminen on vähimmäisvaatimus itseään valmentajaksi kutsuvalta henkilöltä. Me valmentajat annamme jatkuvasti palautetta pelaajillemme heidän suorituksistaan. Valmentajina palautteen anto toisille valmentajille on lähes olematonta tai vain negatiivista ja tulee useimmiten vielä kyseenalaiselta taholta. Tämän suhteen olemme myös kehittämässä toimintaamme. Tavoitteenamme on muodostaa ryhmiä, jotka toistensa harjoi-tuksia seuraamalla ja aktiivisesti keskustelemalla, kehittävät toistensa toimintaa. Näissä ryhmissä ainakin yksi valmentajista olisi kokeneempi ns. puoliammattilainen. Junioritoiminnan arvot ja tavoitteet Tapiolan Hongan junioritoiminnan perusarvot:
Valmentaja edustaa käytöksellään Honkaa kaikissa koripallotapahtumissa. Valmentaja sitoutuu noudattamaan seuran hallituksen hyväksymiä valmennuksen ja toiminnan periaatteita. Valmentaja hoitaa tunnollisesti ja parhaan kykynsä mukaan joukkueen harjoitukset ja kilpailut sekä käyttäytyy niissä ja turnausmatkoilla asiallisesti. Valmentaja suunnittelee harjoitustilaisuudet kirjallisesti, merkitsee harjoituksissa läsnäolleet pelaajat ja esittää nämä tiedot pyydettäessä. Valmentajan kanssa tehdään kirjallinen sopimus. Valmentaja on oikeutettu ja velvollinen kehittämään itseään valmentajana. Valmentaja osallistuu seuran tai liiton järjestämään koulutukseen yhteisesti sovittavassa laajuudessa. Valmentaja ja pelaajat Valmentajan tehtävänä on kehittää pelaajia parhaan kykynsä mukaisesti noudattaen Hongan junioritoiminnan linjaa. Valmentaja antaa parhaan osaamisensa pelaajiensa käyttöön. Valmentaja pyrkii luomaan ilmapiirin, joka on kannustavaa ja kilpailu tervehenkistä. Valmentaja kohtelee kaikkia pelaajia tasapuolisesti antaen kaikille pelaajille mahdollisuuden harjoitella omalla tasollaan ja kehittyä. Valmentaja kunnioittaa jokaista pelaajaa yksilönä. Valmentaja näyttää käytöksellään esimerkkiä pelaajilleen. Valmentajan velvollisuutena on järjestää peliaikaa kaikille pelaajille heille parhaiten soveltuvalla sarjatasolla. Jokainen pelaaja saa henkilökohtaista palautetta. Heti toiminnan alusta saakka valmentaja korostaa pelaajille täsmällisyyden, valmentajan kuuntelemisen ja ohjeiden noudattamisen sekä toisten pelaajien huomioimisen tärkeyttä. Valmentaja ja valmennuspäällikkö Valmentaja on vastuussa valmennustoiminnastaan seuran valmennuspäällikölle. Kaikissa tässä opuksessa kuvattuihin tehtäviin voi valmennuspäällikkö käyttää apunaan ikäluokkavastaavaa tai tiettyjen ikäluokkien toiminnasta vastaavaa. Valmennuspäällikkö tukee, auttaa ja toimii vuorovaikutuksessa valmentajan kanssa. Tavoitekeskustelujen kautta valmentaja saa valmennuspäälliköltä palautetta toiminnastaan. Valmennuspäällikkö seuraa valmentajan toimintaa harjoituksissa ja otteluissa riittävässä määrin ja on velvollinen opastamaan häntä. Valmennuspäällikön kanssa käydään ennen kauden alkua ja mahdollisuuksien mukaan myös kerran kauden aikana suunnittelu-, tavoite- ja seurantakeskustelu, jolloin valmentaja saa palautetta ja ohjeita tehtävänsä hoitamiseen. Valmentajilta toivotaan oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta kaikenlaisen palautteen, parannusehdotusten ja kehitysideoiden kertomisessa valmennuspäällikölle. Valmentaja voi kääntyä valmennuspäällikön puoleen ongelmatilanteissa. Ristiriitatilanteissa valmennuspäällikkö ratkaisee toiminnan suunnan. Valmennuspäällikkö tukee valmentajaa seuran luomien ohjeiden mukaisessa toiminnassa. Valmentaja tekee kirjallisen sopimuksen valmennuspäällikön kanssa. Tavoitteena on päästä useampivuotisiin sopimuksiin. Valmentaja ja apuvalmentajat Päävalmentajan ja apuvalmentajan yhteistyöstä sovitaan ennen kauden alkua. Apuvalmentajille on pyrittävä sopimaan tietyt tehtävät harjoituksiin, leireille ja otteluihin. Päävalmentajan tehtävänä on myös ohjata apuvalmentajaa siten että apuvalmentajalla on muutaman vuoden kuluessa valmiudet ryhtyä päävalmentajaksi samassa tai jossain toisessa joukkueessa. Pääsääntöisesti päävalmentaja päättää asioista keskusteltuaan apuvalmentajan kanssa ja apuvalmentaja tukee päätöksiä. Valmentaja ja muut valmentajat Koripallovalmentaminen on useimmille valmentajille harrastus. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on korisen ja korikulttuurin kehittäminen. Jotta voimme yhdessä kehittää pelaajia ja sitä kautta viedä lajia eteenpäin, kannattaa käydä katselemassa toisten valmentajien toimintaa ja keskustelemassa heidän kanssaan. Älä julkisesti arvostele toista valmentajaa, ellet ole seurannut hänen harjoituksiaan ja näinollen tiedä mihin hän pyrkii keinoillaan. Pyri keskusteluihin muiden valmentajien kanssa. Käy seuraamassa muita lajeja. Ole aktiivinen. Valmentaja ja joukkueen muu organisaatio Valmentaja toimii rakentavassa yhteistyössä joukkueen muun organisaation (esim. joukkueenjohtaja) kanssa. Hän pyrkii huomiomaan myös muiden aktiivihenkilöiden näkökannat erityisesti kasvatuksellisissa asioissa. Keskusteltuaan joukkueen johtajan kanssa valmentaja päättää joukkueen valmennuksesta, kilpailuihin osallistumisesta ja peluuttamisesta joukkueen talouden ja edellä mainittujen ohjeiden asettamissa rajoissa. Kiistatilanteessa ratkaisuvalta on seuran valmennuspäälliköllä. Valmentajat päättävät lajiharjoitteluun ja puhtaasti lajiin liittyvien asioiden suuntaviivoista ja toteuttamisesta. Joukkueenjohtajan tehtävät riippuvat hyvin paljon joukkueesta, sen valmentajasta ja muista sidoshenkilöistä. Valmentaja ja joukkueenjohtaja sopivat keskenään tehtävien jaosta. Joukkueenjohtajan ja valmentajan yhteistyö on molempien työn ja joukkueen päämäärien saavuttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Heti yhteistyön alussa tulee keskustella joukkueen tavoitteet ja työnjako selväksi. Valmentajan tehtäviä ovat:
Valmentaja pyrkii ymmärtämään myös vanhempien näkökantoja. Lajin ulkopuolisissa asioissa pyritään saumattomaan yhteistyöhön vanhempien ja valmentajan välillä. Lajiharjoittelusta ja pelien taktiikasta päättäminen kuuluu valmentajalle. Pelisääntökeskustelut pidetään 1-2 kertaa vuodessa. Pelisäännöistä sopivat joukkueenjohtaja, valmentaja ja vanhemmat sekä valmentaja ja pelaajat. Kaikki sitoutuvat toimintaan paremmin kun kaikilla on ollut mahdollisuus olla vaikuttamassa pelisääntöihin. Seuran valmennuspäällikkö auttaa ongelmatilanteissa, jos ongelmia ei pystytä joukkueen "sisällä" selvittämään. Vanhempien tehtävät
Julkisuus Valmentaja on velvollinen edustamaan tarvittaessa seuraansa tiedotusvälineissä. Koulut Kaiken toiminnan on tuettava nuorten koulunkäyntiä. Valmentaja on osaltaan vastuussa pelaajan koulunkäynnistä ja näinollen valmentajalla tulisi olla käsitys pelaajiensa koulumenestyksestä. Muut seurat Valmentaja pyrkii toimimaan yhteistyössä muiden seurojen kanssa. Toiminta ei kuiten-kaan saa olla ristiriidassa seuran linjojen kanssa. Osallistumista seurojen yhteisiin koulutus- ja keskustelutilaisuuksiin suositellaan. Joukkueet voivat tehdä yhteistyötä eri seurojen kanssa turnauksissa ja kesäharjoittelussa. Seura toivoo valmentajien vuorovaikutusta eri seurojen valmentajien kanssa. Valmentajien toivotaan kuuluvan valmentajayhdistyksiin. Alue- ja maajoukkuetoiminta Seuravalmennuksen tavoitteena on tukea nuorten maajoukkuetoimintaa. Jatkuva yhteistyö ikäluokan alue- ja maajoukkuevalmentajien kanssa on suositeltavaa. Alueleiritys alkaa 14-vuotiailla nuorilla. Uudelleenkartoitus tapahtuu 16-vuoden vaiheilla. Valmentajia kannustetaan osallistumaan kaikkiin alue- ja maajoukkuetilaisuuksiin. Seura kannustaa valmentajia osallistumaan Suomen Koripalloliiton leireille valmentajina ja ohjaajina, alueleirityksiin aluevalmentajina ja maajoukkuevalmentajina maajoukkuetoimintaan. Valmentajan toimintapuitteet ja kehittyminen Toimintapuitteet Valmentajalle pyritään luomaan toimintapuitteet, jossa valmentaja voi keskittyä ainoastaan valmentamiseen. Hyvä taustaorganisaatio, seuran ja valmennuspäällikön tuki sekä parhaat mahdolliset harjoitusolosuhteet tukevat valmentajan toimintaa. Mahdollisuus kehittymiseen Valmentajan ja valmennuspäällikön kesken käydään tavoitekeskustelu, jonka pohjalta valmentajalle luodaan urasuunnitelma. Valmentajille pyritään tarjoamaan kehitystään tukevia haasteita antamalla valmentajalle vähitellen haasteellisempia valmennustehtäviä. Koulutuksiin osallistuneet valmentajat saavat kovempia ryhmiä. Suomessa tapahtuva koulutus kustannetaan seuran toimesta kunhan valmentaja sitoutuu tulevalla kaudella valmentamaan Hongassa. Mikäli valmentajan koulutuskustannukset Suomessa tapahtuvista koulutuksista ylittävät 1000 markkaa pelikaudessa, niin ylimenevien kurssien osalta täytyy asiasta saada hallituksen päätös. Seura rohkaisee ja tukee valmentajia osallistumaan kansallisille ja kansainvälisille valmentajaklinikoille sekä nuorten maajoukkuetoiminnan seuraamiseen. Seuran tukea on tapahtumakohtaisesti anottava hallitukselta. Seura järjestää yhteisiä tapahtumia valmentajille myös koulutuksen ulkopuolella (tavoitteena yhteisten keskustelujen avulla luoda valmennus- ja lajikulttuuria seuraan ja Suomeen). Materiaali Osallistumalla koulutuksiin valmentaja saa runsaasti koripallomateriaalia. Tapiolan Hongan toimistosta tai valmennuspäälliköltä voi lisäksi lainata Suomessa ilmestyneitä valmennuskirjallisuutta. Seura pyrkii järjestämään yhdenmukaisia asusteita valmentajille. Raha-asiat Seura maksaa valmentajalle valmentajasopimuksen mukaista kulukorvausta harjoituksista aiheutuneista matka- ja muista kuluista. Seura maksaa myös valmentajan lisenssin. Tavoite on, että joukkueen ja valmentajan välillä ei ole rahaliikennettä, vaan seura hoitaa raha-asiat valmentajan kanssa. Poikkeuksena tästä voi olla esim. pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvien pelimatkojen kulut. Valmentaja turnaus- ja ottelumatkoilla Joukkueen tehtävänä on huolehtia, ettei valmentajalle itselle aiheudu toiminnasta kustannuksia. Joukkue vastaa seuraavista asioista suoraan valmentajan kanssa:
Valmentajakoulutus Tapiolan Honka järjestää teemakoulutusta valmentajilleen 3-5 kertaa kauden aikana. Koulutuksissa käytetään seuran sisäisiä ja ulkopuolisia kouluttajia. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja niihin ovat kaikki valmentajat tervetulleita. Tarkemmista ajoista ja paikoista kerrotaan valmentajille erikseen ja ko. asiat ovat myös esillä seuran nettisivuilla. Suomen Koripalloliiton Eteläinen alue järjestää monipuolista koulutusta seurojen jäsenille jaksoittain kauden aikana. Elo-lokakuu ja huhti-toukokuu ovat parasta aikaa ohjaajien ja valmentajien koulutuksille, joista tiedotetaan seuroille ja joukkueiden yhteyshenkilöille. Tarkemmista päivämääristä saat tietoa seuran toimistosta. Suomen Koripalloliiton ohjaaja- ja valmentajakoulutus on suunniteltu lasten ja nuorten tarpeista lähtien eri ikäkausien vaatimukset huomioiden. Kaikki tutkinnot sisältävät luentoja ja saliharjoituksia, joissa käydään läpi ikäluokalle suunnattua koripallon opettamista, ryhmän kanssa toimimista sekä itsensä kehittämistä ohjaajana ja valmentajana. 
|
|||||
 |
 |
 |
|||
