B-Pojat SM-sarjaan puhtaalla pelillä

27.-28.9.2014 pelattiin Salon Urheilutalolla toinen SM-karsintakierros, jonka Honka klaarasi voittamalla kaikki pelinsä. Yleisilme oli energinen ja henki hyvää fiilistä pelaajien, valmentajien ja kannustavien vanhempien kaikessa tekemisessä.

Ensimmäinen peli oli kutkuttavasti ennakkoon vahvaa Kaarinan Uraa vastaan. Meidän pojilla oli hiukkasen jännät pöksyissä pelin alkaessa ja Ura meni enimmillään melkein 20:n pisteen johtoon ensimmäisen neljänneksen aikana. Varsinkin Uran rauhallinen sentteri teki tuhojaan eikä meidän apupuolustus toiminut. Jotenkin onnistuimme nousemaan ekalla puoliajalla kerran jopa yhden pisteen johtoon, kunnes aalto suuntasi taas alaspäin ja me yhtäkkiä reilun kymmenen pisteen takaa-ajoasemassa. Sitkeästi, pelaamatta kovin hyvin missään vaiheessa, otimme aina hienoja runeja kun jo näytti lähes toivottomalta.

Pelin päättyessä se jolla on enemmän tehtyjä pisteitä, voittaa pelin. Heikko heittopelimme ei antanut viitteitä siitä että voisimme voittaa muuten kuin pusertamalla väkisin pisteitä aivan korin läheltä. Joukossa on kuitenkin todella kylmäpäisiä ratkaisijoita, jotka nakkasivat viimeisen minuutin aikana tärkeät korit sisään. Säkitimme peräkkäine kaksi kolkkia, joista jälkimmäisen vajaat 3 sekuntia ennen loppua, ja ehkä itsellekin yllätyksenä nousimme kahden pisteen voittoon. Trilleri päättyi kannaltamme hienosti, eikä kukaan katsojakaan tietääksemme saanut vakavia sydän-, tai muita kohtauksia.

Valmennus joutui tämän viikonlopun aikana käyttämään äänekästä ohjausta ainoastaan tässä pelissä, ja hoiteli homman tyylikkäästi kotiin. Vastustajan pelitapa oli kovin erilainen kuin mihin olimme tottuneet ja kesken pelin pitikin reagoida nopeasti ja muuttaa omia toimintamalleja. Valitettavasti puolustuspään erikoismies, Elmo loukkaantui ja joutui keskittymään loppuajan yläfemmojen heittelyyn. Nuori mies otti tämän(kin) roolin hienosti ja tsemppasi muut voittoihin.

Peli päättyi 73-71.

Toinen ottelu. Vastassa oli aiemmin tuntematon Kokkolan NMKY, joka oli voittanut Lahden päiväpelissään. Me pelasimme Lahtea vastaan harjoitusmatsin viikkoa aiemmin ja tiesimme että sielläkin on potentiaalia, joten hereillä piti olla kun peli alkoi. Joukkue näytti kuitenkin alusta lähtien että nyt ei voittoamme estä mikään. Pelissä näkyi hieman vielä se että montaa peliä ei olla yhdessä pelattu, mutta mitä pidemmälle peli eteni, sitä paremmin pelattiin yhteen. Jokaisen ilmeistä näkyi itseluottamus sekä usko omaan pelisuunnitelmaan.

Joukkueemme on monipuolinen ja meillä on mukavasti pelaajia eri pelipaikkoihin. Tämä näkyi siinä että jaksoimme ylläpitää vauhtia ja ratkaisuja tuli tasaisesti niin läheltä kuin kaukaa. Kaikki pelaajat pääsivät pisteiden makuun ja peluuttaminen oli tasaista. Yksikään ei tehnyt 20:ta pistettä, mutta jokainen vähintään kuitenkin 4 p. Nostona voi vielä mainita 12 kolkkia, joista yhden herran ranteesta lähti viisi onnistunutta.

Pelin lopputulos 114-54 kertoo erosta ehkä vähän turhankin karusti, sillä ymmärrettävästi Kokkola oli satsannut kaiken edelliseen peliinsä ja melko pienen rosterinsa vuoksi oli ehkä hiukan raskaammilla jaloilla liikkeellä.

Kolmas peli. Lahti oli meille tuttu vastus ja peliin oli mukava lähteä. Tässäkin matsissa kaikki tekivät pisteitä ja peliaikaa jaettiin tasaisesti. Erityismaininnan saa iso kalustomme (pelaajat paikoilla 4-5), joka oli erityisen hereillä ja teki hienojen syöttöyhdistelmien päätteeksi noin puolet kokonaispistemäärästä.

Nautinnollisen pelin jälkeen taululla pisteet olivat 95-56. Peli oli jo kohtuullisen vapautunutta, mutta silti varsin määrätietoista.

Viimeinen karsintamatsi. Etukäteen laskeskeltiin, että meillä on vielä mahdollisuudet häviöllä pudota SM-sarjasta, joten paineita kasautui. Tämä ei näkynyt niinkään pelaajissa, vaan katsomossa jännittävissä vanhemmissa. Vaikka edellinen yö oli nukuttu hyvin ja paikallinen Airin Kebab, (loistavat emmeet) oli ruokkinut vanhemmat, silti tai siitä johtuen, pientä punaa näytti olevan poskilla pelin alussa. Taisipa muutamakin meistä ennustaa vaikeaa peliä. Pah!

Lämmittelystä näki, että pojat olivat keskittyneet ja todella halusivat voittoa. Peli kulki tahdissamme alusta saakka ja voitimme selkein lukemin 103-52 kotiyleisön harmiksi.

Huomioitavaa turnauksessa oli pelin tason nouseminen alusta loppuun. Parhaimmillaan syötöt kulkivat todella rivakasti ja nopeita tai puolinopeita hyökkäyksiä päästiin päättämään kerta toisensa jälkeen. Puolustuspäässsä rotaatio toimi ja apupuolustus oppi sijoittumaan koko ajan paremmin. Kummassakin päässä oli onnistujia laajalla rintamalla. Jokaisessa pelissä nousi esille aina uusia pelaajia.

Kahteen sanaan tiivistettynä viikonlopun tekemistä kuvaavat luottamus ja määrätietoisuus. Jokainen täytti paikkansa hienosti ja joukkue toimi yhteen. Uusi peli oli edellistä parempi ja kypsempi suoritus. Se kertoo oppimismotivaatiosta ja halusta tehdä asioita yhdessä.

Nyt alkavat SM-pelit, jossa on tuttuja kovia vastuksia. Karsintojen muiden kierrosten tuloksia katsellessa näyttää silltä että sarjassa voi tapahtua mitä vain. Yleensä aina käy niin, että joukkueiden aiemmat ero tasoittuvat vanhempiin ikäluokkiin mennessä, ja siltä näyttää tälläkin kertaa. Ennustan kristallipalloni kanssa yllätyksellistä kautta ja pääasissa erittäin tasaisia pelejä.

Comments are closed.

TAPIOLAN HONKA